Arkea keuhkoahtaumataudin kanssa

Elämä keuhkoahtaumataudin eli COPD:n kanssa voi olla hankalaa, eikä keuhkoissa tapahtuneita muutoksia voida parantaa. Lääke- ja itsehoidon yhdistelmällä, liikunta mukaan luettuna, voidaan kuitenkin helpottaa oireita ja parantaa elämänlaatua sekä eliniän odotetta.

21.11.2018 vietetään maailman keuhkoahtaumatautipäivää, jonka teemana on ”Ei koskaan liian aikaisin, ei koskaan liian myöhään”.

Keuhkoahtaumataudin takia elämä voi tuntua hyvinkin rajoittuneelta. Jo pieni rasitus saattaa aiheuttaa hengenahdistusta, limainen yskä ei tunnu loppuvan ja olo on voimaton. Sairauden kanssa voi kuitenkin elää ja selvitä, mikä onkin keuhkoahtaumataudin teemapäivän sanoma. Tauti luokitellaan asteikolla lievä-keskivaikea-vaikea-erittäin vaikea.[1] Lievää keuhkoahtaumatautia sairastavat voivat oikeanlaisen hoidon avulla elää melko normaalia elämää, kun taas vaikeaa tai erittäin vaikeaa tautia sairastavilla arki saattaa tuntua haastavalta hengitystieoireiden tai pahenemisvaiheiden vuoksi.

Sirkka Ronkaisella diagnosoitiin keuhkoahtaumatauti syyskuussa 2007. Sirkalla on vaikea keuhkoahtaumatauti, mutta hänen mukaansa se ei ole häntä pysäyttänyt.

”Sain erittäin hyvät ohjeet lääkäriltäni, kun sairauteni diagnosoitiin: Sänkyyn ei saa jäädä makaamaan, hengästyä saa. Tätä neuvoa olen pyrkinyt arjessani noudattamaan”.

Oireisiin helpotusta liikunnalla

Sirkan mukaan hänen arkensa sujuu melko hyvin, vaikka hän kokee hengenahdistusta tai väsymystä liikkuessaan esimerkiksi portaissa, ylämäessä tai tuulisessa säässä. Hän kertoo saavansa paljon tukea ja apua esimerkiksi mieheltään, joka auttaa imuroimalla ja käymällä kaupassa. Päivittäisen lääkehoidon lisäksi Sirkka kertoo tukeutuvansa myös lisähappeen.

Lääkehoidon lisäksi keuhkoahtaumatautia sairastavien kannattaa huomioida myös lääkkeettömän hoidon merkitys. Tärkeintä on tupakoinnin lopettaminen, johon voidaan ottaa avuksi myös vieroitushoito. Taudin ennuste paranee, jos tupakoinnin lopettaminen onnistuu. [2] Tämän lisäksi liikunta on erittäin tehokas keino tuoda helpotusta oireisiin. Liikunnan tulee olla monipuolista ja sisältää sekä lihaskuntoa parantavia harjoituksia että kestävyysharjoittelua. Mikäli sairastava itse ei ole aikaisemmin liikkunut riittävästi, on hänen mahdollista saada opastusta liikunnan aloittamiseen. Liikunnallisen kuntoutuksen (6-12 viikkoa) tai liikkumista tukevien muotojen, kuten ryhmäliikunnan tai vertaisryhmien kautta, kynnystä liikkua voidaan laskea.

Liikunnan harrastaminen säännöllisesti vähentää hengenahdistusta ja voimattomuutta ja parantaa suorituskykyä. Myös sairaalahoidon ja kuoleman riski pienenee. Liikunnasta on apua myös liitännäissairauksiin, kuten depressioon ja ahdistuneisuuteen. [3]

Maanantaisin käyn seniorikuntosalilla, tiistaisin keppijumpassa, keskiviikkoisin eläkekerhossa. Aina silloin tällöin käyn myös kävelemässä. Kesäisin myös vesikävelen joka päivä. Talvellla joskus uimahallissa. Joskus liikun ulkonakin happiviikset nenässä, mutta en aina”, kertoo Sirkka.

Sirkka myös matkustelee paljon: vaikka lentäminen onkin häneltä kiellettyä, hän käy reissussa esimerkiksi bussilla ja laivalla.

COPD:tä sairastavia ihmisiä pitäisi kannustaa kertomaan avoimesti sairaudestaan. Se on ikävä sairaus, mutta vain yksi muiden joukossa. Yhdessä ja toisiamme tukien selviämme sairauden heittämistä haasteista paremmin”, toteaa Sirkka.

Testaa CAT-testillä keuhkoahtaumataudin vaikutus omaan hyvinvointiisi.

Lue lisää keuhkoahtaumataudista

Keuhkoahtaumataudin oireet

Seitsemän vinkkiä keuhkoahtaumataudin kanssa elämiseen

Lähteet

[1] Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014, (Viitattu 13.11.2018) Saatavilla internetissä: . http://www.kaypahoito.fi

[2] Duodecim Terveyskirjasto, Keuhkoahtaumatauti alkaa usein tupakkayskästä, 2015. Saatavilla internetissä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00012

[3] Keuhkoahtaumatauti. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014, (Viitattu 13.11.2018) Saatavilla internetissä: . http://www.kaypahoito.fi