Tic

Suomalaisten punkkitietämyksessä parantamisen varaa

Suomen punkkikanta on kovassa kasvussa muun muassa talvien leudontumisen johdosta. Samalla myös puutiaisaivotulehdustapausten määrä on kasvanut. Juuri julkaistu kotimainen tutkimus osoittaa, että suomalaisilla on punkkien yleistymisestä huolimatta monia niihin liittyviä harhaluuloja. GSK:n asiantuntijalääkäri Tomi Mölkänen pitää harhaluulojen oikaisemista tärkeänä.

Tuoreesta Tuhat suomalaista -tutkimuksesta kävi ilmi, että peräti joka viides suomalainen ei tiedä, millä alueilla punkkeja esiintyy Suomessa. Niin ikään joka viides ei tiedä, miten on mahdollista saada punkin purema Suomessa.

- Luku kuulostaa hyvin totuudenmukaiselta. Ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, että punkin pureman voi saada myös varsinaisten riskialueiden ulkopuolelta. Olisi tärkeää tiedostaa punkkien esiintymisalueet ja tilanteet, joissa punkin pureman voi saada, jotta voidaan suojautua tarvittaessa pukeutumalla, käyttämällä karkotteita ja rokottautumalla, kertoo asiantuntijalääkäri Tomi Mölkänen.

Punkkeja esiintyy myös kaupungeissa
Tautia kantavien punkkien esiintyvyys vaihtelee alueittain. Suomessa punkkikanta on selvässä kasvussa ja talvien leudontuessa punkit ovat leviämässä yhä syvemmälle sisämaahan. Punkki viihtyy varjoisissa, kosteissa paikoissa, joissa on matalaa kasvillisuutta ja tuulensuojaa. Punkkeja esiintyy nykyään myös kaupunkipuistoissa, ja niitä on tavattu jopa Rovaniemen korkeudella. Tämä voi yllättää monen tietämättömän.
Puutiaisaivotulehdukselta ei osata suojautua

Kaikki punkit eivät kanna tauteja, mutta noin 20 % Suomessa esiintyvistä punkeista kantaa Borrelia-bakteeria. Joillakin alueilla määrä on jopa 50 %. Toinen punkkien kantama tauti, TBE-virus eli puutiaisaivotulehdus, ei ole niin yleinen kuin borrelia-bakteeri, mutta puutiaisaivotulehdustapausten määrä on selvässä kasvussa. Borrelia-tartunnan edellytys on, että punkki on kiinnittyneenä ihoon useamman tunnin ajan, kun taas TBE tarttuu punkin syljestä muutamassa minuutissa.

Tautitietoisuus puutteellista
Tuhat suomalaista -tutkimuksen mukaan punkkien kantamat taudit tunnistetaan hyvin. Taudeilta suojautumisen keinoihin sen sijaan liittyy harhaluuloja. Lähes 40 % suomalaisista ei tiedä, että antibioottikuuri tehoaa ainoastaan borrelioosiin.

- Tautitietoisuus on selvästi puutteellista. Tutkimustulos kuulostaakin huolestuttavalta; ihmisille voi tulla vääränlainen turvallisuuden tunne siitä, että antibioottihoidolla voitaisiin estää kaikki punkkien levittämät taudit, mikä ei pidä paikkaansa. Ihmiset haluavat herkästi antibioottihoidon, jos punkki on ollut kiinnittyneenä ihoon, vaikka se ei olisi perusteltua. Antibioottikuuri ei paranna puutiaisaivotulehdusta, eivätkä kaikki saa borrelioosia, johon antibiootit puolestaan tehoavat. Tarvitsisimme lisää asiallista informaatiota punkeista ja tartuntariskistä, Mölkänen kommentoi.

Suomessa puutiaisaivotulehdukseen sairastuu vuosittain 60 henkilöä ja todettujen tapausten määrä on ollut kasvussa. Arviolta joka kymmenennelle varsinaiseen aivotulehdukseen sairastuneelle jää pitkäkestoisia, jopa pysyviä neurologisia oireita, kuten muistiongelmia, kuulovaurioita ja lihasheikkoutta.

Poista punkki pihdeillä
Tutkimuksesta kävi lisäksi ilmi, että suomalaisilla on vääriä käsityksiä punkin oikeaoppisesta poistosta. Yli puolet suomalaisista ajattelee, että punkin voi poistaa puristamalla tai peittämällä sen rasvalla. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kyseisiä keinoja pitäisi päinvastoin välttää.

- Tällaiset virheelliset luulot punkinpoistosta ovat huolestuttavia, sillä väärällä tavalla poistettu punkki voi jopa edistää tautien leviämistä. Punkki tulisi ensisijaisesti poistaa punkkipihdeillä tai muilla punkin poistoon tarkoitetuilla välineillä. Oikeaoppisen poiston jälkeen kannattaa käyttää desinfiointiainetta tavallisten infektioiden välttämiseksi, Mölkänen muistuttaa.

Tuhat suomalaista -tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000, ja tiedonkeruun ajankohta oli 30.1.-8.2.2017. Vastaajista 51 % oli naisia ja 49 % miehiä. Tutkimuksen tilaajana toimi GSK.

Asiantuntijalääkäri Tomi Mölkänen, GSK
puh. 050 4200 521
s-posti: tomi.x.molkanen@gsk.com